Possunkorvia

Possukorvat oli paikallisessa PetStoressa hyvässä tarjouksesta - kymmenen suurensuurta possunkorvaa 5€/pussi.  Karvakorville on riittänyt herkkuja ja joka kerta juoksevat kilpaa pörrömatolle ja asettautuvat herkuttelemaan vierekkäin. Söpöä miten pojat haluaa aina parhaan kaverinsa kanssa herkutella sulassa sovussa.

Herkuttelun jälkeen päätyivät viilentymään parvekkeelle. Pieni lapinlintu lensi lasiin, kun halusi sisälle. Jekku mieluimmin haluaa olla lauman kanssa ja onhan se tylsää kun kaikki lelutkin on sisällä.

Älä kadota häntä!

Jipon pannasta tippui pitkän aikaa sitten puhelinnumerolaatta ja oli aika tilata Mustista ja Mirristä uusi laatta. Hinnat ovat kyllä kovasti nousseet ja tälläkin kertaa laatassa on vain puhelinnumerot. Hopeoitu, halkaisijaltaan 3cm kokoinen laatta tuli postin kautta. Suurempi laatta ehkä erottuukin Jipon valtavasti harjasta.

Ruskaa Kokkokalliolla

Kokkokalliolla käytiin iltapäivällä tekemässä pieni eväsretki leipien, kaakaon ja kahvin sekä turrukoiden kera. Koko päivä on ollut sumuinen ja harmaa, mutta onneksi tuuli ja sade pysyivät piilossa. Kallioilla istuessa eteen avautui maisema, missä havupuut pilkisti keltaisena ja oranssina hohtavien lehtipuiden väleistä. Ruska-aika ei ole huono täälläkään, jos vain kiipeää tarpeeksi korkealle.

Eväsleipiä olisi joku toinenkin halunnut maistaa..

Evääksi varattuun pehmoluuhun Jippo ei suostunut koskemaan ennen kuin Jekku oli syönyt omansa ja molemmat oli laskettu vapaaksi. Jippo on kehittänyt taktiikan, missä se aina odottaa Jekkua, vaikka isoveljeä ei kiinnosta pienen syömiset tippaakaan.

Seissyt sadesi maistui paremmalta kallion pienestä painanteesta kuin vesijohtovesi muovikupista, tietysti.

Jekun tuuhea pyrstö - villapöksyt ja häntä tuuhettuu viikko viikolta. Pohjavillaa on alkanut kasvaa poikkeuksellisen varhain ja kasvuvauhti on nopea. Liekkö kylmä talvi tulossa, kun se jo varustautuu paksuilla villakamppeilla näin aikaisin?

Aamulenkillä

Elokuvailta vei mennessään ja nukkumaanmeno siirtyi ja siirtyi. Lumipalloefektin tavalla myös aamulenkkikin siirtyi myöhemmäs. Poikia ei tuntunut haittaavan ja ne ovat varsinaisia unikekoja mitkä hyvin harvoin tulevat pyytämään lenkille, silloin harvoin kun pyytävät ulos on yleensä masu sekaisin.

Vielä puolikahdeltatoistakin metsässä vallitsi hiljaisuus ja sumu viipyi puiden väleissä vielä pitkään. Hämähäkkien verkkoja näkyi kaikkialla ja metsä oli tyhjillään. Sumu on lumoavaa ja tavallinen vakiolenkkimetsäkin näkyi ihan uudenlaisena.

Keppileikkejä pojat eivät ole harrastaneet pitkiin aikoihin, mutta tänään innostuivat ja se on aina yhtä mielenkiintoista kun kaksi flexeissä olevaa otusta kiskovat keppejä toisiltaan tehden nopeita pyörähdyksiä. Siinä on välillä sormi suussa, kun pitäisi saada pojat selvitettyä hihnasotkusta.

Kepon kotopihalle päästyä meno jatkui vetoleikkien merkeissä.


Kuvasarja moni-ilmeisestä Jekusta, sillä on ilme jokaiseen tilanteeseen. :)

Rysätarha 11.10.2014

Muistoja viime vuoden lokakuulta - ihana palata pimeinä ja sateisina iltoina vanhojen kuvien pariin.

 Keltaiset ja jo ruskettuneet lehdet lepäävät rantahietikossa vielä keltaisten ja oranssien väripilkkujen peilautuessa veteen. Syksyn valtaama Rysätarha rauhoittaa ja virkistää. Keskellä kiireitä tänne on hyvä palata rauhoittumaan ja nauttimaan hiljaisuudesta.

Rysätarhan laavu on toinen Pääkslahden luontopolun laavuista täällä Vihdissä.

 Kiemurtelevaa polkua pitkin pääsee nopeasti Hiidenjärven rantaan - edessä avautuu niin kaunis ja rauhallinen maisema.

 

Aallot lyövät rantaan, on aika lähteä.