Kasvattajalla

30.5.2011

Tänään pysähdyimme lesälomareissun tulomatkalla  Oulussa poikien kasvattajan, Petran, luona. Tassuttelimme metsälenkille Kielon ja Lempin kanssa, jossa Jippo sai leikkiä Kielon kanssa, Jekun ja Lempin kävellessä. Lenkin päätteeksi Petra otti pojista kuvia.

Kiitos, Petra, lenkkiseurasta ja kuvaamisesta. :) Kaikki kuvat täällä.

Pieni Jippo poseeraa, ikää 14-viikkoa ja 2 päivää. Strategiset mitat - säkäkorkeus 40cm ja painoa n.11kg.





Jekun pääkin on kehittynyt valtavasti sitten viime kesän..

Kaikki kuvat: Petra Palukka

Lakeuksilla

19. - 30.5.2011

Lopun toukokuusta me sitten vietettiinkin isäni luona Etelä-Pohjanmaalla ihan kolmestaan isäni, veljeni, Hessu-koiran ja Tassu-kissan kera.

Pitkä automatka meni mukavasti kun pysähdyimme ensin Oulussa Sirua tapaamassa, mikä meni oikein kivasti ja itten köröttelimme isäni luo. Kaikkiaan pojat joutuivat autossa olemaan lähes 6 tuntia ja Jipolla ei ole lainkaan matkapahoinvointia tai negatiivista kuvaa autoilusta, ja se meneekin autoon mielellään ja laittaa nukkumaan. Oulun lisäksi pysähdyimme välillä vain kerran välillä pissapysähdyksellä. Onneksi sää oli sateinen ja kolea, niin autossa oleminen ei ollut epämiellyttävää.

Pojat saivat vilistellä kotopaikkani pihassa minun tehdessä puutarha-askareita. Jekun lempipuuhaa oli läträtä ja tallustella luonnontilaisessa pienessä lammessa, josta se on bongattu viime vuonnakin samoihin aikoihin.


Sää ei meitä suosinut kuin muutamana päivänä. Oli tuulista ja sateista, koleaa ja kylmää.


Jippo näki fasaanin ja kyyhkysiä, jotka pesivät pihamme tuntumassa. Hessu oli oikein kiva kaveri, vaikkeivat päässeet kuonokkain. Iltalenkki tehtiin myöhään yöllä, kun naapureilla on tapana pitää koiria irti päivisin, mikä olisi lisännyt liikaa jännitystä lenkkeilyyn. Kävimme mökillä ja puuhasimme suurimman osan ajasta pihalla, joten sisäsiisteyskasvatus otti todella paljon tuulta alleen, kun nukuin poikien kanssa pienessä huoneessani. Kerron siitä sitten lisää toisessa postauksessa.

Koulutuksen suhteen otettiin pari edistysaskelta parin asian suhteen - olen alkanut opettamaan Jippoa seisomaan, en näyttelyiden takia, vaan ihan siitä syystä, että tämä pentu osaa sotkea itsensä ja jalkoja, mahanalustaa ja rinnuksia saa olla pesemässä yhtenään. Lisäksi huomasin Jipon noutavan/tuovan asioita luonnostaan, joten nyt saa roppakaupalla kehuja & nameja tuo se sitten mitä vaan, mm. muovipusseja, muovirasioita, leluja, keppejä. Ajan kanssa lisätään sana noutamiseen. Jekun kanssa ollaan treenattu ihan vain oman nimen positiivista mielleyhtymää, vähän liiaksi tulee moitittua nimellä, mitä ei saisi koskaan tehdä..

Jekkua kesälomareissulta:

.. sekä Jippoa:

Pari yhteiskuvaa, mitkä luonnollisestikaan eivät tällä kaksikolla koskaan onnistu.. ;)

Pöljä et tosi pöljä :D

Koirakavereitakin tavattiin ja uutena tuttavuutena oli ystäväni Oikku (Peikkovuoren Åtava), mikä oli selkeästi Jipon kaveri. Jekkua Oikku vähän vierasti, mutta mukava saada Jipolle ihan oma ystävä maaseudulta. Jipolla ja Oikulla meni kyllä leikit todella hienosti yksiin ja ne paini, ja juoksi. Tuntui, että ne olivat tunteneet toisensa aina.



Karra ja kaverinsa Ronja kävivät poikien kanssa vilistelemässä Karran 2v synttäripäivän kunniaksi. Kartsasta onkin kehkeytynyt viehkeä neiti :) Kävin Lapuan näyttelyissä Riikan kutsusta seuraamassa Karran esiintymistä avoimessa luokassa ja tuloksena oli hienosti PN3 - onnea! :)


Näyttelyissä oli myös Sirun täysveli Sulo, mikä oli todella rauhallinen mössykkä. Sulohan sitten voi lopulta koko lappalaispotin ollen rotunsa paras.


Lähtöaamuna Jekku päivysti pihakivellä, ettei vaan jää kyydistä. :)


Kiitos Riikalle kyläilystä, kuvauksesta ja kuvausavusta, sekä näyttelyreissusta :)

Toinen vuosi Jekkuilua

Hyvää toista vuosipäivää rakkaalle Jekulle!

Kuluneeseen vuoteen on mahtunut monenmoista ja tässä niitä vuoden aikana koettuja yhteisiä kohokohtia:

Uutta alkanutta yhteistä vuotta hieman varjosti pelko, missä aiomme asua, kun kotimme joutuu remonttiin. Puutarha alkoi pikkuhiljaa tyhjentyä, mikä sopi Jekulle mainiosti kun hänelle jäi tilaa enemmän..


Kesän mittaan käytiin parissa näyttelyssä ja vaellusreissulla. Kuten Karhunkierroksella:


Kesän ja syksyn aikana tavattiin monia ihania koirakavereita ja Niuta erityisesti ja kuvatkin on Niun ihmisen käsialaa:



Kesä vaihtui syksyksi ja syyskuu asusteltiin pitkälti Torniossa kepon sisaren remppa-apuna Jekun kulkiessa matkassa. Käväisimme Ranualla hakemassa peräkärryt kasvien muuttoa varten ja Jekku nautti herkullisista antimista, mitä saimme Aaro-sedältä. Ei huonot maisemat Aarolla ;)


Kasvit muutti kälyn pottumaalle Tornion maaseudulle ja Jekku pääsi tutustumaan lemmuihin:


Syyskuun puolivälissä pääsimme muuttamaan Tornioon ja oli aika hyvästellä koirakaverit ja sulkea Oulun kodin ovi perässä. Jekku sai suuremman talon ja isomman pihan käyttöönsä, mutta koirakaverien puuttuminen oli kurjaa. Meidän muutto kuitenkin venyi lokakuun loppuun saakka ja Jekku pääsi tapaamaan vanhoja koirakavereita : Neetua, Niuta, Saivaa ja Sirua. Onneksi pääsimme tutustumaan uudella kotipaikkakunnalla collie-Rölliin, Saagaan ja Kompoon. Kuvassa Saaga ja Jekku ensitreffeillä:


Marraskuulla kävimme Ylläksen maisemissa:

Marraskuussa Tornion alaosasto perustettiin ja sitä myötä Jekku tutustui ihan uusiin lappalaisiin - tyttöihin ja poikiin. Joulukuussa Jekku kävi tapaamassa Oulussa Neetu-ystävän uutta asuintoveria ja pienen kolmikuisen pennun tapaaminen meni niin kivasti, että laitoimme kasvattajalle viestiä.. ;)



Maaliskuussa Jekku tapasi täyssisarensa ensimmäistä kertaa sitten luovutuksen, kun Netta tuli kylään :)


Maaliskuun loppupuolella Jekku pääsi nuuhkaisemaan tällaista..


Huhtikuun alussa se pieni nuuhkaistava otus muutti meidän luokse ja siitä viikon päästä Jekku kävi luonnetestauksessa ja ennen sitä tutustui parisatapäiseen porotokkaan:


Vaikka pari viikkoa Jekku murjottikin Jipon saapumisen johdosta, lopulta se huomasi miten hauskaa seuraa pieni on. Sen jälkeen ollaankin oltu paita ja peppu, vai peppu & peppuko se olikin? ;)

Navetassa

15.5.2011

Lähdimme käymään maalla, kun täytyy syksyllä sinne väliaikaisistutukseen laitetut kasvit noutaa pikkuhiljaa uutta pihaamme koristamaan. Pojat sekä Rölli viilettivät pihalla vailla vahdintaa, kun kaivelin kasveja mukaan. Nyt Jekkukin oli hyvin rauhallisin mielin Röllin suhteen eikä jaksanut välittää mitä pojat tekivät. Rölli oli kyllä hätää kärsimässä, kun Jippo otti leikkivaihteen päälle eikä enää ujostellut tippaakaan. ;)

Jippo pääsi tällä kertaa navettaan yksin tai oli sillä Rölli matkassa. Tilanne oli Jipon mielestä ihan ok, muttei nyt mikään maailman paras kuitenkaan. Aluksi tukeuduttiin minuun ja katseltiin lemmuja turvallisen välimatkan päässä mamin jalkojen juuressa:


Äärettömän namipersoa koiralasta on helppo huijata ja nameja popsittiin ruokintakäytävältä ihan mukavaan tahtiin. Tilanne on varmaan ihan eri kun pääsee katsomaan lemmuja ulkona, ehkä navetta itsessään on hieman epämiellyttävä ja ahdas paikka. (Näin olikin, kun kesäkuun alussa Jippo pääsi näkemään lehmän ja sonnin ulkona aitauksessa, ei ne olleet millään tavalla pelottavia)



Navettakäynnin jälkeen J-pojat pääsivät käymään hiekkamontulla ja sinne oli aika pitkästi matkaa Jipon näkökulmasta, mutta hyvin pikkuinen klaarasi tilanteen. Jonkunlainen pönötyskuva retken loppuvaiheilta.

Raveissa

14.5.2011

Kun Lilon ja Iineksen omistaja Meri kysyi, lähdemmekö totuttamaan Jippoa ravimaailmaan ja siihen liittyviin ääniin ja tuoksuihin olimme heti valmiita. Sinänsä kyllä totuttaminen meni metsään, kun Jekun tapaan Jippokin on kotonaan missä vain tilanteessa eikä se arkaile tai pelkää mitään. Ihmisvilinä, kuulutukset, isot äänekkäät eläimet ja vieraat koirat eivät olleet Jipolle jännittäviä.


Jippo riemastui silmin nähden Iineksen näkemisestä ja kaksikko on kyllä tähän saakka pysynyt yllättävän saman kokoisina. Tyypit leikkivät kaikessa rauhassa vilinän keskellä.


Ohi meneviä hevosia Jippo katsoi pari kertaa, mutta sitten meno jatkui entisellään



Jekku on oppinut, että jos haluaa leikkiä näin pienten kanssa on varmempi kellahtaa selälleen ja näyttää mahdollisimman pieneltä:


Iso saksanpaimenkoirauroskin kävi pikkuisia katsomassa ja sekin laittoi maahan ja pienet kävivät tutustumassa

"Tässähän tulee ihan kuuma"

Jekun ehkä yksi parhaimmista ominaisuuksista on rauhallisuus ja juuri se, että missä vain se on kuin kotonaan ja toimii samalla erinomaisena esikuvana Jipolle.

Uimasilla

Millan kanssa juoksemisen jälkeen oli viisainta pakata pupsit autoon ja hurauttaa joenrannalle viilentymään.


Vesipeto-Jekku on ollut vedessä kuin kotonaan, kun se puolivälissä viime vuoden kesäkuuta alkoi vihdoin uimaan. Nyt se ui isoja kaarroksia välillä palaten rannalle ja puljaa vedessä mielellään.


Isomman mentyä uimaan Jippokin vahingossa kävi uimasilla, kun Mikko antoi sille luvan. Jipolla oli taito hallussa ja se heti alkoi uida, kun jalat ei ulottuneet pohjaan.

Jekulla meni muutamia kertoja uimatekniikan löytymiseen, mutta Jippo oli luonnonlahjakkuus.

Vesi ei ollut niin mukava elementti Jipon mielestä, ei se sitä pelännyt tai mitään, mutta ei itse olisi mennyt toistamiseen uimasille, joten Mikko nosteli Jippoa veteen ja se polskutteli tyytyväisenä. Nostelusta se ei ottanut yhtään itseensä.


Uitettu koira on aina niin silmiä hivelevä näky :D

"Jiihaa, vesi täältä tullaan!"