Vaavi

Meidän Isosta Miehestä on tullut pieni vaavi, onhan ikääkin jo kohta 1,5 vuotta.

Lelujen lutkuttaminen oli yleistä jo pentuaikana ja nyt kun pehmot on otettu taas esille, niin eikö niitä taas pehmitetä ja lutkuteta. Välillä niitä tapetaan tai astutaan, mutta lutkuttaminen alkaa jo muodostua pieneksi ongelmaksi. Jekku vain kiihtyy ja kiihtyy, eikä millään meinaa asettua. Siinä vaiheessa pehmot onkin päätyneet jäähylle.

Kuva on otettu Torniolaisen SiSu Ekostudion tiloissa jolle teimme remppaa syyskuun aikana - liikehän myy vanhaa ja uutta sisustustavaraa ja huonekaluja. Sekä tekee ekologisia sisustussuunnitelmia. Lisäksi liikkeessä toimii kahvila, joten Jekulta on nyt evätty pääsy liikkeen tiloihin. Kerroin vain tämän ettette luule, että meillä olisi marmorilattia tässä uudessa kodissa ;)

Jekku on yskän kourissa ja kovasti on pieni mies vaisuna. Syötin lenkkimakkaran mukana valkosipulinkynnen mikä on edellisillä flunssakerroilla auttanut. Toivottavasti sipuli tehoaa nytkin!

Uusi koti

Terveisiä uudesta kotikaupungista!

Muutto tuli aivan yllättäen - olimme varautuneet muuttamaan vasta joulukuussa, mutta edelliset asukkaat olivatkin saaneet uuden kodin nopeaan ja pääsimme muuttamaan kolme kuukautta aiottua aikaisemmin.

Jekku alkoi hieman stressaantua banaanilaatikoista eikä millään rauhoittunut. Se ilmeisesti käsitti pakkaamisen siten, että olisimme jätesäkkien ja banaanilaatikoiden kanssa menossa vaeltamaan eikä millään halunnut jäädä reissulta pois.

Vihellin pelin poikki ja lähdimme Jekun kanssa viideksi päiväksi isäni luo maaseudun rauhaan ottamaan asioihin etäisyyttä ja rentoutumaan ennen muuttorulianssia. Jekkukin harjoitteli pihalla pysymistä ja viikko maalla toi herraan hieman ärinämeininkiä, ettei paluumatkasta junassa meinannut tulla yhtään mitään, kun kaikille piti murista (jopa nartuille). Herraa oli pakko ojentaa pitämällä kuonosta kiinni ja tiukasti tuijottamalla silmiin kiellon kera. Kun se aikansa lipoi huuliaan olikin jo normaalin kirjoissa. Junaseuralaisille heilutettiin iloisesti häntää ja kutsuttiin leikkiin, uroskoirillekin. Ilmeisesti liika vapaus ei tee Jekulle hyvää ;)

Maalta palattuamme aloitimme muuton. Avokki oli kyllä jo muuttanut enimmät huonekalut joten pääsimme 18.9. viettämään ensiyötä uudessa kodissa. Kotiutuminen Jekun osalta sujui loisteliaasti - kävelimme kodin läpi hihnassa ja istutin kaverin jokaiselle kynnykselle ja kutsuin huoneisiin. Näin läpikävimme koko talon läpitse. Eka ilta meni kyllä juostessa ees taas, mutta kun lelukori tuotiin olohuoneeseen alkoi tekemistä löytyä.

Ensimmäinen vahinkokin sattui seuraavana päivänä, kun Jekku ei ollut ihan vielä oppinut että mistä ovesta pääsee ulos ja isommat tarpeet olikin sitten tehty kylppäriin. Onneksi sinne, kun ne oli niin helppo siivota..

Nyt ollaankin asusteltu täällä melkein pari viikkoa. Lenkkipolut alkaa tuntua tutulta ja samoin talo. Onhan suurin osa meidän tavaroista jo täällä.

Jekku on saanut lenkkiystävän Komposta (Jehnajan Komponentti). Kompo on parivuotias uros, jonka kanssa tutustutaan pitkän kaavan mukaan. Molemmat kaverukset kyllä kutsuu toisiaan leikkiin ja hieman on kuonotusten nuuhkittukin. :) Mutta lenkitetään kavereita nyt useampaan otteeseen ennen kuin päästetään leikkivimma valloilleen.

Iso piha on kyllä niin ihana! On tilaa temmeltää, juosta, pelata jalkapalloa tai muuten vain riekkua. :)

Naapurissa asuu myöskin parivuotias kettuterrieriuros, jonka kanssa on hieman keskusteltu muristen, mutta selkeästi välit alkaa nekin parantua.

Perjantaina lähdetään taas hakemaan yhtä muuttokuormaa Oulusta. Olisi niin ihana nähdä koiraystäviä, mutta Jekulla on tällä hetkellä nuha. :(

Hei vain ensi kertaan! Toivottavasti kuvien kera!

Niunniun blogissa upeita kuvia Jekusta ja Niuniusta:

Syysjekkuja :

Syysjekkuja 2:

Kaikki upeat kuvat: Elina Seppänen

Kiitos rakas ystävä näistä upeista kuvista ja hetkistä! :)

Uusi piha

26.9.2010

Uudessa kodissa on asuttu lähes pari viikkoa. Tavaroiden purkamisen kiireessä (osa tavaroista on vielä Oulun asunnolla, kun meillä on aikaa tyhjätä sitä lokakuun loppuun saakka) ei ole oikein ehtinyt tarkistaa pihaa, mutta tänään ennätin kierrellä ja kuvata kaikki kolkat. Voi sitten talvella suunnitella kevään puutarhatöitä.  Nurmikkoa ainakin tässä vaiheessa riittää. Tontilla on kaikkiaan kokoa 1000 neliötä, mutta katsotaan keväällä jos pihaa aitaisi vähän suuremmaksi.

 

Jekku pysyy pihalla irti, mutta kokeiltiin laittaa se juoksunaruun, mikä oli jäänyt edellisiltä asukkailta. Jekku ei ihan ymmärtänyt juoksunarun ideaa ja kun naru loppui niin se jäi istumaan paikalleen ja näytti surkealta:

Kahluuretki

Jekun ja Röllin kahluuretki!

Poikakoirakaksikko isäntineen kävi tänään kahlailemassa ja viilettämässä pelloilla:

Pääosassa Jekku..

.. ja Rölli

Välillä heiteltiin frisbeetä:

Löydätkö Röllin?

Onneksi vain jalat kastuivat.

Häntä tötterölle ja hei taas ensi kertaan!

Kukkasipuleita

14.-17.9.2010

Käväistiin Jekun (1v 5kk)  kanssa hoitamassa puutarhaa ja istuttamassa kukkasipuleita isolle pihalle eli isäni luokse. Junamatka EP:lle kestää kolme tuntia ja Jekku viihtyy junassa - se nukkuu tiukalla kiepillä omalla paikallaan tai keskellä käytävää hymyillen ohi meneville ihmisille. Toisia koiria se seuraa aikansa, kunnes tylsistyy siihen puuhaan.

Koirien ja sisustamisen lisäksi suurin intohimoni on puutarhanhoito ja 3000 (+3000) neliön pihalle on kertynyt aika kattava valikoima kasveja (viimeisin muistiluku huiteli reippaasti yli 2000 lajin/lajikkeen korvilla). Puutarhaharrastus alkoi jo 15-vuotiaana, joten sitä on harrastettu  yli puolet elämästä. 

Jekku on siitä mukava puutarhakoira, että se ei kaiva mitään ja tähän puutarhaan olen tehnyt istutukset suuriksi kokonaisuuksiksi joiden väliin mahtuu leveitä nurmikäytäviä - ne vasta onkin koirapojan mielestä tavattoman kivoja, kun voi juosta "kukkapenkkejä" ympäriinsä. Jos koira nyt sattuu rynniä kukkien päältä, niin ei se haitanne. Piha on niille yhtä tärkeä paikka eikä se ole nyt niin justiinsa onko kaikki tiptop. Elämässä sattuu välillä kaikenlaista. :)

Mukaan lähti jalkapallo, jonka Jekku tuntee nimeltä Jalis:

Joku näyttää hieman itsetietoiselta :D

Risujen järsiminen on aina yhtä hauskaa ja sitä voi tehdä seisten..

.. tai maaten:

Hessun vahtihaukun kuuntelua:

"Ei tainnut olla Hessulla mitään asiaa?"

Hassuja ilmeitä, kun Jekku odottaa, että käyn potkaisemasta Jalista:

Välillä ehti nukkua etupihan hiekoituksellakin:

Suuripieni matkalainen odottamassa junan saapumista - kohta saa kotimatka alkaa!

Saiva-neiti

Eilen tavattiin ihastuttava Saiva-neiti leikkihetken merkeissä.

Keväällähän me nähtiin ensimmäisen kerran, mutta Saiva taisi säikähtää Jekun innokasta käytöstä - teini-iällä saattoi olla osuutta asiaan. Jekku oli keväällä ihan kauhea räyhääjä, piippaaja ja energiapakkaus. Nyttemmin hän jo osaa olla neitikoirien kanssa ja on alkanut omaksua rauhallisemman herrasmiehen tyylin, joitain ylilyöntejä tietty sattuu..

Nyt ollaankin käyty J&S-kokoonpanolla mm. treeneissä ja kävelylenkillä vailla kontaktia, luoden pohjan ystävyydelle ja sille että toinen on ihan kiva kaveri sittenkin.

Alkumetreillä tuli kyllä selväksi: "mä tykkään susta" & "niin mäkin" :) Oli siis oikein mukava tallustella koirapuistoon.Kävelylenkki koirapuistolle sai vähän enimmät innot laskemaan. Enkä ole koskaan nähnyt Jekun leikkivän niin paljon kenenkään muun neitikoiran kanssa kuin mitä Saivan. Heti löytyi yhteinen painisävel ja välillä juostiinkin.

Jekun muut neitikoiraystävät ovat alkaneet olla hieman kipakoita ja selkeästi Jekku on alkanut ottamaan etäisyyttä painisessioiden suhteen. Jekku keksii muuta tekemistä, kuten järsii keppejä, rallattaa keppien kanssa tai rallattaa muuten vain. Tai sitten puuhailee ihan omiaan. Sen ilmeistä paistaa läpi, ettei se aivan ymmärrä, että mikä juttu tää on, kun pitää vihoitella.


Jekku on hoksinut, että kannattaa mennä itse makoilemaan niin toinen ei pelkää. Välillä neiti S istui Jekun päälläkin :D

Missä toinen alkaa ja toinen loppuu..?

Saiva 1 v 16 pv

Puutarha-apuri, osa II

Jekku on ollut pikaisesti käymässä Oulussa, kun taas koittaa lähtö Tornioon. Eilen tavattiin Niuniu kahteen (!) kertaan ja kaverukset kävi ensin koirapuistoilemassa ja vielä kaupan päälle iltalenkillä metsässä. Polkuja ja extreme-reittejä viilettäviä lapinkoiria oli ilo seurata. :)

Aamusella Elina ja Niuniu tulivat uudelleen ja voi niitä riemunkiljahduksia ja hihnassa vetämisiä. :) Kiitos Elina! Kiitos myös Saivan ihmiselle koirineen. :) Jekku ja Saiva nimittäin tapasivat toisensa pitkästä aikaa vapaana. Ensimmäinen tapaaminen meni penkin alle, mutta nyt oli sellainen harmonian sävel. :) Saiva ja Jekku tulivat erinomaisesti juttuun - leikkiä ja vauhtia piisasi. :)

Laitellaan kuvia ja tekstiä tulemaan ajan kanssa, sillä nyt hypätään pihajuttuihin:

Etupiha ennen Tornioon lähtöä reilu parisen viikkoa sitten. Naapureiden "iloksi" etupiha jäi mullokselle ja kuopalle, kun tuli niin kiire lähdön kanssa. Vihdoin tänään saatiin loput kasvit kaivettua kompostiin, piha tasattua ja kylvettyä nurmi. Nyt odotellaan kasvun ihmettä!


Puutarha-apurina toimi tietenkin Jekku. Se kummasti meni juuri siihen kohtaan loikoilemaan, mitä oli tarkoitus seuraavaksi tönkäistä lapiolla. Vaikka enää rajaavia pensaita ei ollutkaan, niin pikkumies pysyi omalla puolella.

Jopa naapurin samojedi-porokoiramix sai mennä ohitse, eikä Jekku lähtenyt perään. Eikä se olisikaan voinut kun satuin olla juuri haravan kanssa edessä ;) Jopa juoksunsa lopettanutta Neetua se jaksoi odottaa omalla puolella, luvan kanssa se meni tervehtimään. Nyt onkin pikkumiehen pää ihan sekaisin - se lutkuttaa pehmoleluja, yrittää astua niitä, välillä niitä murjotaan tai piipataan. Voih, tässäkö se autuus nyt sitten taas on!




Takapiha hieman elokuun puolivälin jälkeen. Nyt takapihalla on pieni ja heleän vihreä vauvanurmi :) Jekun mielestä kukkapenkit olivat heti hänen, kun kasvin otti siitä pois. Se tarkasti tälläsi kukan paikalle nukkumaan. Piha on ihan sievä nurmenkin kera :)

Tornio

Ranualta tultuamme pakkasimme uudet varusteet autoon ja lähdimme Tornioon 1,5 viikoksi (palasimme sunnuntaina). Kälyn liiketilan remontointi, kasvien vieminen ja uuden kodin näkeminen oli tehtävälistalla.

Asustelimme vierailumme ajan kälyn "vaatimattomassa" kaupunkiasunnossa. Jekku antoi täytetyn ketun, lampaan- ja lehmäntaljat ja arvokkaat huonekalut olla rauhassa.



Puhdistimme koko pikkupuutarhan kasvit pensaita myöten peräkärryyn ja veimme ne kälyn vanhalle perunapellolle odottamaan kevättä. Siellä Jekku tapasi uuden ystävän - 3-vuotiaan collieuros Röllin. Huostaanotettu Rölli ei ole erityisen ystävällinen vanhoille harmaatukkaisille miehille, mutta muille se on lempeä kaveri. Se tulee toimeen lemmujen, kissojen ja toisten koirien sekä tietenkin pienten lasten kanssa mainiosti.

Pari kertaa Jekku kävi autossa arestissa, kun halusimme pienestäkin pörinästä tehdä selväksi ettei ole sallittua puuhaa ;) Parin kerran jälkeen kaksikon sai jättää vahtimatta. Rölli tiesi arvonsa ja on äärimmäisen rauhallinen, ennalta-arvattava ja Jekun makuun todella tylsä. Rölli ei ole lainkaan leikkisä, ainakaan vääränrotuiselle pojankoltiaiselle. :D

Kaksikko kuvattuna oikein "edustavana", mutta tuotahan se oli. Pissaamista, pissaamista ja kuopimista. Kovaa kommunikointia ;)


Meidän uusi koti on vanha anoppila eli 70-luvulla rakennettu harjakattoiseksi muutettu iso, yli 200 neliöinen, talo. Pihaa on arviolta 1000-1500 neliötä. Pääsemme muuttamaan viimeistään joulukuun alussa. Kuva talolta päin kohti, tontin raja menee vajan takana. Saimme ilmaiseksi aitaverkkoa (itse piti kaivaa) jolla rajataan tontti että Jekku voi olla pihalla irti vahtimattakin.


Takapihalla on iso oleskelualue. Koivu tulee tuosta lähtemään, kun kasvaa liian lähellä taloa, tukkii rännit ja pimentää sisätiloja, ja laitamme keväällä salaojituksen. Laatoitus nostetaan ylös ja ladotaan takaisin kitkennän ja pinnan suoristamisen jälkeen. Polkua levennetään ja iso kukkapenkki tulee talon toiselta nurkalta tähän lähempään nurkkaan eli vähän puolikuumaisesti. Polun ja talon välinen nurmikaistale muuttuu sorapintaiseksi johon tulee ruukkupuutarha yrttejä ja muita keittiökasveja. :)


Etupihan pensaikot otetaan pois ja laitetaan jotain vähemmän leviävää tilalle. Laatoituksia uudistetaan ja kuistin eteen tehdään kunnon laatoitus sekä polku pihalle.



Reissun hauskin kohokohta oli lemmujen tapaaminen. Jekku ei ollut koskaan ennen tavannut poroa tai hevosta suurempaa. Poron perään lähdettiin ja hevosista ei piitattu, joten jännityksellä odotettiin että miten lemmuihin suhtaudutaan. Ekalla reissulla kälyn luokse Jekku tuli karvat pystyssä ja häntä tötteröllä muristen luokse. Oli siis tavannut lemmut :D Muutamaan otteeseen moitittiin lemmuille murinasta ja kiellettiin menemästä lähelle. Kolmannella tapaamiskerralla Jekku kutsuttiin lemmuja tapaamaan ja tässä tulos - lemmut on ok! :)